EPILEPSIATUKI

-verkkoyhteisö epileptikoille ja heidän läheisilleen


Epilepsiatuki on tukitoimintaa vertaisryhmässä epileptikoille ja  heidän läheisilleen. Sinulle ja minulle.  Osallistujat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistuki tässä yhteisössä perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Vertaistuella voi olla myös terapeuttinen vaikutus osallistujiin.

Menetelmät

Vertaistukea voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskeinen tapa tässä vertaistukiryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen lukeminen/kirjoittaminen on keskeinen osa vertaistukea. Yhteisössä kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen.

Merkitys

Vertaistoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu omaan elämänkokemukseen, elämäntaitoihin ja persoonallisuuteen. Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä vaan toimii sen tukena. Vertaisryhmä tarjoaa mahdollisuuden kokemusten, tiedon ja tuen vaihtoon nimimerkin suojassa. Vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä.


Oli yksi tavallinen aamu, joka hetkessä muuttui hyvinkin epätavalliseksi. Koiramme tuli tönimään minua. Äh! En jaksa vielä lähteä kanssasi ulos. Käänsin kylkeä ja ajattelin, että pieni hetki unta vielä. Koira jatkaa tönimistään päättäväisesti ja alan ymmärtää, että hänellä on nyt jokin muu hätä kuin pissahätä. Herään ja huomaan, että lapseni...

Koulu alkaa taas pian. Koulupolulle lähtiessä epilepsia voi aiheuttaa hämmennystä ja monia erilaisia tunteita eri osapuolille (epileptikko, vanhemmat, koulun henkilökunta, muut oppilaat). Oma lapseni oli yhtä lailla jännittynyt kouluun menosta kuin kaikki muutkin lapset, mutta epilepsiaa hän ei tässä kohtaa miettinyt. Parhaassa...

Lapseni epilepsia diagnoosin jälkeen halusin ehdottomasti pysyä keskussairaalan läheisyydessä koko ajan. Uskoin täysin, että vain neurologianosastolta löytyy apu. Jos reissattiin, niin reitti kulki, mieluummin moottoritietä tai junalla, kahden ison kaupungin välillä. Mökille meno tuntui kaukaiselta haaveelta. Ajan kuluessa hoitotaso oli...

Tietoa minusta

Nimeni on Liisa ja olen peruskouluikäisen epileptikon äiti. Kirjoitan anonyymisti, jotta pystyn suojelemaan lastani ja olemaan täysin rehellinen vaikeissa asioissa.

Kaikki, joiden elämään epilepsia vaikuttaa tavalla tai toisella, voivat  tässä yhteisössä avoimesti ja turvallisesti vaihtaa ajatuksia, purkaa sydäntään, kertoa tunteistaan sekä jakaa tietoa. Käsiteltävät tarinat voivat olla aiheeseen liittyen laidasta laitaan esim. sairauden oireista, opiskelusta, työstä, ajokortista, saatavasta tuesta, hoidosta, lääkkeistä, tunteista, kursseista, leireistä ja vaikkapa matkoista. Tässä yhteisössä kaikki ymmärtävät, mistä puhut. Kirjoita tarina/juttu/ehdotus osoitteeseen epilepsiatuki@gmail.com, niin  julkaisen sen. Voit myös toivoa aihetta osoitteen kautta, niin laitan asian eteenpäin tänne ja pyydän yhteisöltä apua. Ollaan aktiivisia, asiallisia ja lähimmäisiä toisillemme. Kommentoidaan, osallistutaan ja välitetään.   Sydämellisesti toivotan Sinut  tervetulleeksi yhteisöömme!

Lue lisää

 

Ota yhteyttä

Onko sinulla kysyttävää yhteisöstämme tai artikkeliehdotus? Jätä rohkeasti kommentti, jaa ideasi tai sano vaan vaikka moikka.

Ota minuun yhteyttä

Lue uutuuksista ensimmäisten joukossa!